Vain vähemmistö (5 %) ekonomisteista lähtisi taantuman sattuessa sopeuttamaan julkista taloutta leikkausten kautta. Selvä enemmistö (71 %) antaisi julkisten menojen kasvaa matalasuhdanteessa. Kommentit tuovat esiin selviä painotuseroja taloustieteilijöiden välillä: Osa suosisi menonlisäysten rahoittamista velanotolla, osa kiristäisi verotusta. Jotkut puolestaan elvyttäisivät mieluiten verotusta keventämällä.

Kysymys: Jos työllisyys Suomessa alenee lähivuosina talouden suhdanteiden heikkenemisen vuoksi, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarma 7Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEpävarma 7Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoVahvasti eri mieltä8Jos työllisyys heikkenee suhdanneluonteisesti julkisia menoja on syytä lisätä, ei vähentää.Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEpävarma Profiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä9Leikkaukset taantumassa pahentavat taantumaa.Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEri mieltä 7Kysymys on huonosti formuloitu. Jos työmarkkinoilla ei tapahdu kehitystä (= työllisyysasteen nousu), joka helpottaa julkisen talouden menopaineita, tarvitaan julkisten menojen leikkauksia, mutta vain kohdennetuissa kohteissa. Kirjassamme ”Miten Suomi voidaan pelastaa” näitä kohteita olisivat olleet vain (i) eräät yritystuet ja (ii) työmarkkinajärjestöjen verosubventiosta luopuminen. Emme osoittaneet ymmärrystä heikossa asemassa olevien aseman heikentämiselle. Leikkauksia ei tarvita, jos Suomessa toteutetaan ne työmarkkinauudistukset, joihin Ruotsin, Tanskan ja Saksan esimerkkien perusteella olisi hyvät syyt olemassa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenLaboreEpävarmaHuonot ohjelmat, kuten useat yritystuet, kannattaa leikata aina. Suurin osa hyvinvointivaltion toiminnoista kannattaa ylläpitää aina. Muistetaan, että velkaa saa tällä hetkellä nollakorolla. Matalasuhdanteessa kannattaa elvyttää, ei kiristää.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarma6Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltäProfiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEri mieltä6Jos suhdannetilanne heikkenee nyt odotettua enemmän, on perusteltua antaa automaattisten vakauttajien toimia. Kunhan keskipitkällä aikavälillä on realistinen suunnitelma kestävyysvajeen piedentämiseksi.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenVahvasti eri mieltä7Parempi tinkiä tavoitteista, eli ei tehdä niitä kaikkia hallitusohjelmassa kaavailtuja uudistuksia.Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä7Julkisen talouden saa tasapainoon myös julkisyhteisöjen tuloja lisäämällä. Tämä pitäisi nähdä symmetrisenä keinona menojen leikkaamisen kanssa. Kummastakin voi tehdä kustannus-hyötyarvion, joka valtion tulojen lisäämisen tapauksessa ei osoita suurta hyvinvointitappiota, kunhan se tehdään järkevästi. Viime kädessä kyse on poliittisista preferensseistä, keihin sopeutuksen halutaan kohdistuvan. Siten väite, että julkisen talouden heikkeneminen perustelisi automaattisesti menojen leikkauksen ei pidä paikkaansa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoEri mieltä5Julkisten menojen leikkaaminen laskusuhdanteessa vahvistaa suhdannesykliä. Menojen sopetustoimet olisi harkittava pidemmällä aikavälillä ja mielellään ajoitettava noususuhdanteeseen.Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä7Suhdanteista johtuvaan työllisyyden laskuun pitäisi reagoida julkisia investointeja kasvattamalla ja verotusta keventämällä. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että julkista talousta kiristetään noususuhdanteissa, mihin ei ole hirveästi poliittista tahtoa löytynyt. Julkisen talouden rakenteellisen alijäämän vuoksi elvytysmahdollisuudet taantumassa on rajalliset.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Markus LahtinenPTTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEri mieltä7Jos työllisyys alenee, ollaan joko matalasuhdanteessa, jossa ei ole perusteltua leikata vaan päinvastoin panostaa esim julkisiin investointeihin. Kenties ollaan myös epäonnistuttu työvoimapolitiikassa, jolloin on rohkeammin puututtava työmarkkinaosapuolien kannustimiin ottaa vastaan työtä (esim. toisellakin paikkakunnalla tai aiemmin työttömäksi jäämisen jälkeen) ja palkata työntekijöitä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEri mieltä6Minusta Suomella on edelleen varaa harjoittaa vastasyklistä finanssipolitiikkaa.Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEri mieltä7Ei kannata toimia syklejä vahvistavasti - tarpeelliset leikkaukset kannattaa tehdä sellaisessa tilanteessa, jossa työllisyysnäkymät olisivat paremmat.Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltäTyöllisyyden heikkeneminen ei ole yksinään mikään peruste vähentää julkisia menoja, koska se syventää lamaa entisestään. Jos taas julkisen sektorin rahoituspohja romahtaa, niin silloin valitettavasti jouduttaneen myös supistamaan julkisia menoja.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTVahvasti eri mieltäRiippuu tietenkin siitä, minkä vuoksi suhdanne heikkenee. Jos heikkeneminen johtuu kysynnästä, niin ei pidä tehdä leikkauksia.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEri mieltä 8Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEri mieltä7Suomen julkisessa taloudessa on kestävyysvaje. Jos suhdannetilanne heikkenee, julkisen talouden leikkauksen ovat suhdanteiden kannalta väärä ratkaisu. Hyvässä suhdannetilanteessa julkisen talouden leikkaukset olisivat järkeviä. Hallituksen linja tuntuun siis kummalliselta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoEri mieltä7Vastasyklinen politiikka kai vaatisi että tehdään juuri päinvastoin.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä8Finanssipolitiikalla edelleen tarve tasoittaa eikä kärjistää suhdannevaihtelujaProfiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoVahvasti eri mieltä8Suhdanteiden heikentyessä tilapäisesti pitäisi pikemminkin elvyttää johon julkisen talouden leikkaukset sopivat huonosti.Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset