Vajaa puolet (47 %) ekonomisteista katsoo, että koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia. Toista mieltä on joka neljäs (24 %) ja kolme kymmenestä (29 %) on kannastaan epävarma. Kommenteissaan monet taloustieteilijät toteavat, että esimerkiksi pelättyä konkurssiaaltoa ei ole toistaiseksi nähty, ja siksi lyhyen aikavälin vaurioista huolimatta myös talouden nopea palautuminen on edelleen mahdollista.

Kysymys: Koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Luis AlvarezEri mieltä8En usko sen vaikuttavan suorannaisesti tuotantopotentiaaliin vaan ehkä voimakkaammin tuotantomuotoihin sen karsiessa joitakin vanhentuneita tuotantomuotoja pois samalla luoden uusia. Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma5Joilla aloilla muttei tn yleisesti.Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarmaProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEpävarma6Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki EpävarmaProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEri mieltä8Paljon menetetään tuotantopotentiaalia, mutta uutta nousee tilalle, kun usko huomiseen palautuu. Elämän perimmäiset kysymykset ovat alkaneet askarruttaa. On tiedostettu, että luontosuhde tarvitsee uuden alun. Ihminen ei silti ole muuttunut, elämän lainalaisuudet ovat järkkyneet, mutta eivät ole muuttuneet. Tiede on saamassa suurvoiton menestyksekkään ja nopean rokotekehityksen kautta. Monet toimialat ovat menettäneet, mutta uutta nousee tilalle. Ikääntyvän Euroopan tulevaisuus muistuttaa Japanin tietä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaMuutoksia talouden rakenteissa, jotka ovat pysyviä tai ainakin pitkäaikaisia, on varmaankin tapahtunut, mutta ei ehkä ole täysin selvää, että ne heikentäisivät talouden tuotantopotentiaalia. Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä7Pahin pitkäaikainen vaikutus kohdistunee työvoimaan, etenkin työmarkkinoille tulossa oleviin kouluista valmistuviin nuoriin. Ensimmäinen työpaikka ja sen tarjoama kokemus ovat tärkeitä, ja niitä on nyt vaikea saada. Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEri mieltä7Pandemian pidemmän aikavälin vaikutukset tuotantopotentiaaliin eivät ole väistämättömiä, vaikkakin todennäköisiä. Jos talouden uusiutumiskyky on hyvä ja kriisi käytetään hyväksi rakenteellisten muutosten eteenpäin viemiseksi, vaikutukset tuotantopotentiaaliin voidaan minimoida. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSuomen PankkiSamaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEri mieltäEn usko kriisin kestäneen vielä niin pitkään. Rokotusten alkaminen antaa aiheen olettaa, että merkittävin osa tuotantokapasiteetista säilyy.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä8On selvää, että koronapandemia haittaa taloutta vielä pitkälle ensi vuoden puolella. Siten ei ole nähtävissä nopeaa nousua taloudessa pandemiaa edeltävälle tasolle, niin kuin monet vielä keväällä toivoivat. Kuitenkin kysymys on siitä kuinka pitkään tämä jatkuu, ja on mahdollista että lopulta tuotantopotentiaali palaa aiemmalle kasvu-uralle, joskin epävarmaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä8Lyhyellä aikavälillä koronakriisi kiistatta alentaa tuotantopotentiaalia, mutta toisaalta se voi myös vauhdittaa jo käynnissä olevaa rakennemuutosta mm. digitalisaation osalta. Myös hiilineutraalisuustavoitteen kannalta välttämättömät investoinnit saanevat lisävauhtia koronakriisin myötä, millä voi olla positiivisia vaikutuksia kestävämpään kasvuun pitkällä aikavälillä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä4Suomi on ainakin toistaiseksi selvinnyt varsin vähällä, kun katsotaan työllisyyttä ja konkursseja. Rajoitustoimien aiheuttama digiloikka yrityksissä on luonut uusia toimintatapoja, joista osa on tuottavuutta parantavia. Siksi koronakriisilla saattaa hyvinkin olla pidempiaikainen tuottavuutta parantava vaikutus. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mika MailirantaEtla / Jyväskylän yliopistoVahvasti samaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEpävarma5Kriisin alussa pelättiin suurta konkurssiaaltoa. Se on toistaiseksi vältetty hyvin toimivien rahoitusmarkkinoiden ja erinäisten julkisen vallan tukitoimien ansiosta. Siksi arvelen, että lähivuosien tuotantopotentiaali ei ole laskenut kovin merkittävästi. Arvattavasti joitakin tuotantopotentiaalia nostavia investointeja on kuitenkin kriisin vuoksi jätetty tekemättä. Toisaalta eri tahoilla on ehkä otettu etätyöhön liittyviä “digiloikkia“, jotka saattavat nostaakin tulevaisuuden tuotantopotentiaalia. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Inhimillistä pääomaa tuhoutuu, jos ihmisiä joutuu työttömäksi ja yrityksiä ajautuu konkurssiin.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoSamaa mieltä3Kukaan ei taida tätä tietää mutta jos pidempi aika tarkoittaa esim vuotta pidempää tähtäintä, niin luulisin että näin. Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä9Kuolleisuudella mitaten Covid-19 kuuluu jo 10 suurimman pandemian joukkoon. Aiempien pandemioiden tiedetään hidastaneen talouskasvua ja nostaneen työttömyyttä usean vuoden ajaksi. Näin on käymässä nytkin.Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma6Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä2Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä9Koronataantuma madaltaa potentiaalista tuotannon tasoa. Talous alkaa toipua, kunhan epidemia lievenee. Talouskasvu on aluksi nopeaa, mutta bkt:n taso ei palaa taantumaan edeltävälle talouskasvu-uralle vuosiin.Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEri mieltä6Ei ole vielä selvää. Viime kevään kauhuskenaarioihin nähden aika resilienteiltä vaikuttavat tuotantoketjut. Voi olla että isommat muutospaineet tulee kysynnän rakennemuutoksesta, mutta sekin jää vielä nähtäväksi.Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEpävarma7Toistaiseksi tuotantokapasiteettia ei esim. konkurssien myötä ole kovin paljoa tuhoutunut, joten palautuminen voisi onnistua suhteellisen nopeastikin,Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset