Reilu neljäsosa (27 %) ekonomisteista pitää vanhojen autojen romutuspalkkiota tehokkaana keinona uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi. Toista mieltä on hieman useampi (29 %) ja peräti neljä kymmenestä (43 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan useat taloustieteilijät arvioivat romutuspalkkion vaikutuksen koko autokannan päästöihin vaatimattomaksi ja toteavat, ettei romutuspalkkio sinällään myöskään kannusta autoilusta luopumiseen.

Kysymys: Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Luis AlvarezSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTSamaa mieltä3En tunne kustannus / teho suhdetta - tyypillisesti vanhoja autoja, joiden ympäristökuormitus on suurempi kuin uusien poistuu markkinasta.Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEri mieltä5Tehokkaat keinot kohdistuvat suoraan ajettuihin kilometreihin tai hankittavien autojen päästöihin. Romutuspalkkio vaikuttaa vain epäsuorasti näihin. Profiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEpävarma5Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEri mieltätosin voi riippua siitä, miten päästöttömämpään liikenteeseen siirtymistä voidaan muilla tavoin edistää Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki EpävarmaProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä4En edelleenkään ole varma mitä “tehokas“ tässä tarkoittaa, mutta romutuspalkkion pitäisi ehkä riippua auton päästöistä ollakseen tehokas.Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Liikenne on energian tuotannon ja asumisen energian käytön ohella merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde. Romutuspalkkio on myönteiseksi koettava keino ja kansan mieleen, luultavasti myös pienituloisten. Kun se tekee autokannan uusiutumisen rahoittamisen kollektiiviseksi hankkeeksi, sitä voi perustellusti kannattaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaTuskin on tehokas keino.Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEri mieltä6Voidaanko romutuspalkkio asettaa tasolle, että se muuttaa merkittävästi autokannan ikää?Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEri mieltä6Romutuspalkkio voi kannustaa uuden auton hankintaan, mutta ei ole takeita että se kannustaa hankkimaan vähäpäästöisempää autoa.Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma7Romutuspalkkio näyttäisi johtavan siihen, että autoja sen turvin romutetaan enemmän. Mutta sitä pitäisi tutkia enemmän mitä tämä tekisi autokannan kokonaisuudessa tarkasteltuna. Onko romutetut autot esimerkiksi sellaisia jotka olisivat olleet liikenteessä ilman romutuspalkkiota, kuinka pitkään ja paljonko niillä olisi ajettu?Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTEri mieltäProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEpävarma10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma7Romutuspalkkion hyödyt ovat hyvin kyseenalaiset, jos vähäpäästöisyyden kriteerit on liian löyhät.Profiili ja vastaukset
Tero KuusiEtlaEpävarmaNäyttö romutuspalkkiojärjestelmän suorista myönteisistä ilmastovaikutuksista on heikkoa. Romutusjärjestelmä voi toimia uudistumista kiihdyttävänä tekijänä, mikäli se yhdistyy laajempaan päästövähennyksiin pyrkivään ohjauskokonaisuuteen.Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarmaProfiili ja vastaukset
Markus LahtinenPTTEri mieltäProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä8Ainakaan muualta maailmasta saatu tutkimusnäyttö ei tue väitettä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oli finanssikriisin jälkeen käytössä romutuspalkkio, jonka säännöt olivat varsin samanlaiset kuin Suomen romutuspalkkion. Tutkimusnäytön perusteella romutuspalkkio ei ollut kustannustehokas keino vähentää päästöjä. Yhdysvalloissa romutuspalkkio ei myöskään osoittautunut toimivaksi keinoksi lisätä uusien autojen myyntituloja – uusien autojen ostamiseen käytetty rahasumma laski, kun romutuspalkkion säännöt edellyttivät verrattain vähäpäästöisen uuden auton hankintaa. Autokannan vanhimmilla autoilla ajetaan Suomessa vähemmän kuin uusilla autoilla, ja niiden tuottamat vuosittaiset päästöt ovatkin siksi itse asiassa keskimäärin matalammat kuin uusien autojen. Kustannustehokkaampi tapa uudistaa Suomen liikennettä saattaisi siksi olla ohjata uusien autojen hankintoja päästöttömään suuntaan alentamalla päästöttömien autojen verotusta entisestään tai lisäämällä niiden hankintatukia. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaKKV / Jyväskylän yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEpävarma6Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoEpävarma6Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEVahvasti eri mieltä9Parhaimmillaankin romutuspalkkio vain aikaistaa vanhimpien autojen romuttamista. Siitä tuskin kannattaa maksaa kovin paljon. Ilmeisesti romutuspalkkion ehtona on usein vielä uuden auton ostaminen, joten tuki ei kannusta autoiluista luopumiseen edes siellä missä se voisi olla muuten järkevää. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEri mieltä8Tuskinpa tonnilla saadaan suuria aikaan.Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä10Kohdistuu paremmin ongelmaan.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEi mielipidettä7Profiili ja vastaukset
Timm PreinHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Elina PylkkänenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaEpävarma5Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä2Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tuomo SuhonenPalkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti eri mieltä9Maksu jokaisen kesäauton romuttamisesta on erittäin tehoton tapa vähentää päästöjä. Ylipäätään autokannan muuttamiseen tähtäävät toimet ovat ympäristön kannalta turhia ja talouden kannalta vahingollisia, kun päästöjen hinta on tarpeeksi korkea. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEpävarma8Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Pablo WarnesAalto UniversityEpävarma