Enemmistö (62 %) ekonomisteista tukee ajatusta, että EU:n pitäisi asettaa hiilitulli tuonnille maista, joissa päästörajoitteet ovat EU:ta väljempiä. Ajatuksen hiilitulleista torjuu yksitoista prosenttia ekonomistipaneeliin vastanneista. Kommenteissaan sekä tulleja puoltavat että niitä vastustavat huomauttavat kauppapoliittisista riskeistä ja siitä, että tullien tason määrittely saattaa olla haastavaa.

Kysymys: EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenEi vastannutProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTSamaa mieltä2Profiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITEi vastannutProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarmaProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTSamaa mieltä3Hiilitullistahan on puhuttu ja sitä on tutkittu siitä lähtien, kun mietittiin vielä miten houkutella esim. Kiina tai Intia mukaan kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. Ekonomistit ovat karsastaneet kauppapolitiikan sitomista ilmastopolitiikkaan, mutta vakavia laskelmia on tehty vain parikin vuotta sitten, miten tulleilla voisi rankaista esim. Kiinaa ja Venäjää, jos ne eivät sitoudu globaaleihin päästövähennyksiin. Eli hiilitulleista alkoi tulla sisäsiisti toimenpide, mutta Trumpin myötä asetelma on tietenkin kansainvälispoliittisesti kokonaan muuttunut, kun Yhdysvallat onkin se valtio, joka on sanoutunut irti jo neuvotellusta Pariisin sopimuksesta. Eli teoriassa kauppapolitiikalla voisi hiilitullien muodossa edistää ilmastopolitiikan toimeenpanoa, mutta nykyisessä kauppasotaankin viittaavassa tilanteessa pelkästään hiilitulleilla uhkaaminenkin voi olla riskialtista politiikkaa. Mutta enhän olekaan politiikantutkija. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Unto HäkkinenEi vastannutProfiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Juha JunttilaJyvaskylan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Samaa mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltä9Tai jokin muu mekanismi; hotenkin hiilivuodon riski tulisi välttää.Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä6Nämä tullit tulisi nähdä ensisijaisesti keinona saada muutkin talousalueet käyttämään vastaavia keinoja, ja niistä luopumisen tulisi olla automaattista ehdon täytyttyä. Uusia ulkomaankaupan esteitä ei muutoin kaivata.Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderEi vastannutProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaPalkansaaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEi vastannutProfiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEi vastannutProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiVATT; Turun yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaEi vastannutProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä9Tullit tulkitaan helposti kaupan esteeksi ja ne voivat johtaa kauppasotaan. Esim. hiilivero on parempi keino, koska se kohtelee tuontia ja kotimaista tuotantoa samalla tavoin. Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Jani-Petri LaamanenTampereen yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma9Tässä “epävarma“ = “It depends.“ Hiilitullit eivät yksin liene ratkaisu. Esimerkiksi William Nordhaus on ehdottanut hiilitulleja ennemminkin mekanismiksi, jolla omien päästöjensä rajoittamisesta sopineet edelläkävijämaat voisivat painostaa muut maat mukaan kansainväliseen yhteistyöhön ja hinnoittelemaan tuotantonsa päästöt. Tätä voisi selvittää. Globaalien arvoketjujen maailmassa hiilitullien soveltamiseen tuotekohtaisesti liittyy haasteita. Tullit ohjaisivat päästöjen vähentämiseen mikäli kunkin tuotteen tuottamisen päästöt voitaisiin havaita ja mitata. Tämä vaatisi varsin tarkkaa tietoa muissa maissa sijaitsevien laitosten tuotantoprosesseista. Ehkä esimerkiksi päästöintensiivisten välituotteiden osalta voitaisiin päästäkin riittävään tarkkuuteen, mutta kuluttajatuotteiden osalta yritys- ja tuotekohtaisten päästöjen arvioiminen luotettavasti olisi vaikeaa. Jotta hiilitullit kannustaisivat vähentämään päästöjä, niiden tulisi kuitenkin perustua kunkin yrityksen tuotannon päästöihin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MalirantaEtla / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä2Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä4Kuulostaa järkevältä, toivottavasti ohjaisi muita maita verottamaan tai kaupan piiriin. Riskinä tietysti tariffien nostot ja ns. “kauppasota“ myös sellaisellle viennille ja tuonnille, josta aiheutuu vähemmän negatiivisia ulkoisvaikutuksia.Profiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaSamaa mieltä6Ainakin periaatteessa tällaiset tullit olisivat hyvä (osittainen) ratkaisu siihen ongelmaan, että kaikki maat eivät ole mukana esim. päästökaupassa. Pelkään vain, että tullien määrittäminen voi käytännössä olla aika hankalaa, koska erilaisten hyödykkeiden tarkan hiilinjalanjäljen arvioiminen on vaikeata. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEri mieltä7Kauppapolitiikka on ei ole paras tapa vaikuttaa asiaan. Ei ole järkevää asettaa tuontiesteitä yhden maan koko tuonnille. Se voi vaikeuttaa tulevaisuuden investointeja ympäristöystävällisempään tuotantoon.Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenTampereen yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTEi vastannutProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltä7Totta kai hiilivero vaatii tällaisia lisätoimia ja takaavat myös että se toimii. Hiilivero on sinänsä myös hyvä keino kerätä verotuloja kun taas päästökauppa tuo paljon vähemmän verotuloja joita voisi käyttää ympäristön tilan parantamiseen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Kun asiaa tarkastellaan hyvinvoinnin kannalta, niin ongelmana on, että köyhät hiiltä vievät maat kärsisivät ja EU voittaisi. EU voisi kuitenkin käyttää tullista syntyviä tuloja tappion korvaamiseen esim tukemalla vähähiiliseen tuotantoon siirtymistä niissä maissa, joista hiiltä tuodaan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä7EU:n tulisi tarjota alueellaan ja sen ulkopuolella harjoitetulle tuotannolle yhtäläiset mahdollisuudet menestyä sisämarkkinakilpailussa.Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusEi vastannutProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEi mielipidettä6Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoSamaa mieltä6Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta on ongelmallista, että toiset maat vähentävät päästöjään vähemmän ja saastuttamisen hinta eroaa huomattavasti maittain. Tämä tarkoittaa, että tuottajilla on kannustimia siirtää tuotantoa maihin, joissa ympäristölainsäädäntö on heikkoa. Yksi mahdollinen ratkaisu on hiilitulli, siten että EU:n ulkopuolinen tuotanto kohtaisi samat rajoitteet ja kustannukset saastuttamiselle kuin EU:ssa tapahtuva tuotanto.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEi mielipidettäTämä on kysymys siitä, mikä olisi neuvottelustrategisesti järkevä avaus, tilanteessa jossa haluaisimme koko maailman liikkuvan kohti EU.n tyyppistä ratkaisua. Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläEtlaSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEpävarmaProfiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoEi vastannutProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEi vastannutProfiili ja vastaukset